Maailma

Näytä edellinen aihe Näytä seuraava aihe Siirry alas

Maailma

Viesti kirjoittaja Vierailija lähetetty Ti Kesä 24 2014, 01:00

ASTAYTHIEN

Astaythien sijaitsee tunnetussa maailmankaikkeudessa hyvin pohjoisilla seuduilla ja sen luonto, ilmasto ja eläimistö on hyvin samanlainen kuin tuttu suomalainen luonto niin eläimistöltään kuin kasvillisuudeltaan, sisältäen myös Lappiin viittaavaa maisemaa ja lajistoa.
Kellonaika pelissä kulkee samaan tahtiin IRL ajan kanssa, ellei kyseessä ole takauma, joka jatkuu siitä kellonajasta, mihin kesken jäänyt peli on aijemmin keskeytynyt.

Linkki suurempaan kuvaan

________________________________________________________________________

Pohjois-Astaythien


Pohjan putoukset

Suuri ja leveä kallioinen putous tunturivuoren rinteämältä. Putouksen alaosa on todella karista ja täynnä suuria teräviä kiviä.

Kuhakoski

Kuhakoski haarautuu putouksen suuresta vesivalumasta länteen. Se on lyhyi Astaythienin kolmesta kokseksta ja matalavetisin ja toimii loistavana paikkana saalistaa kuhaa.

Haarajoki
Moneen haaraan haaroittuva joki, joka laskee länteen Astaythienin mailta. Joet ovat matalia ja rehevöityneitä ja siksi ne tarjoavat paljon ravinteita monelle kala-, lintu- ja kasvilajeille.

Karpalosuo
Karpalosuo on laaja ja aukea nevasuo, jossa vain harvat kitukasvuiset männyt ja koivut elelevät. Suonsilmäkkeitä on paljon ja kulkijan täytyy todenteolla varoa askeliaan mikäli mielee suolla liikkua. Sarakasvit, kuten kaislat ja tupasvilla ovat yleisiä ja loppukesästä syksyyn suo on kirjavana lakkoja ja karpaloita.

Käärmeenpääjoki

Käärmettä muistuttava matala ja kirkasvetinen sorapohjainen ja tyyni joki.

Kalliokoski ja Koskikari
Kalliokoski on vaikuttava näky, se on suunnattoman leveä ja voimakasvirtainen jyrkkä koski, joka laskee voimakkaasti ja armottomasti jylisten Kalliomaiden poikki itään. Kalliokoskea ympäröi korkeammat kallioseinämät ja keskellä kosken haaroittuvinta kohtaa on iso lohkareesiintymä, jota kutsutaan Koskikariksi. Koski on armoton ja syvä ja pohjastaan täynnä teräviä kiviä, joten sinne putoaminen on luultavasti viimeisiä tekoja, joita kukaan tulee tekemään.

Kanervatunturi
Kanervatunturi on hieman rosohuippuinen ja runsaan sammal-, jäkälä- ja varpukasvuston peitossa ja yleisimmät lajit ovat poronjäkälä, rahkasammal, tähti- ja kultarikot, napahärkit ja varpu- ja kanervakasvit.
Kanervatunturilla elelee eniten poroja koko Astaythienissa ja tunturin juurella on laaja tunturikangas, josta löytää kissankelloja ja tunturikasvustoa, kuten tähtirikkoja ja kultarikkoa.

Tundra
Tundra on laakea niukkakasvuinen alue, jossa kasvaa lähinnä ainavihantia kasveja, varpukasveja, sieniä, heinäkasveja, jäkäliä ja sammalta. Puusto on kitukasvuista ja harvaa ja tundran talvet ankaria ja viimaisia. Naalit ja muut pienpedot ja piennisäkkäät ovat tyypillistä tundran lajistoa.
Kesäisin alueelle muuttaa paljon kahlaavia muuttolintuja, kuten rantasipejä, kurppia ja suokukkoja.

Kalliomaat
Kalliomaat on laakea, sileäkallioinen alue, jota sieltä täältä peittää sammalkerros. Puusto koostuu lähinnä männyistä ja sieltätäältä kivien ja kallionkooista kasvaa heinää ja muita niukkaravinteisia kukkakasveja.
__________________________________________________________________________________

Keski-Astaythien

Länsimetsä
Länsimetsä on tyypillinen havu- ja kuusimetsä sammaleisella ja paikoitellen kivikkoisella maapeitteellä. Se on paikoitellen hyvin kostea metsä ja kesäisin ja syksyisin metsässä kohtaa paljon ikäviä hyönteisiä, kuten hirvikärpäsiä ja itikoita.

Räme ja suonsilmä
Räme on nimensäkin mukaan kuiva ja tiheäpuustoinen rämemetsä. Rämeen peruslajistoon kuuluvat männyt ja tyypillisesti tämä rämealue ympäröi keskellään sijaitsevaa syvää ja upottavaa aapasuota, jota kutsutaan Suonsilmäksi, sillä se vaikuttaa olevan vain yksi iso suonsilmä.
Varpukasvit, suopursut, sienet, suokukat ja kihokit ovat sen tyypillistä lajistoa.

Korpi
Korpi on suometsää, jonka valtalajistoa ovat koivut ja kuuset, sammaleet, pallosarat ja kortteet.
Korpea peittää vetinen sammlikko ja ohut turvekerros.

Kuiskaajienmetsä ja Kirkasjärvi
Huomio! Kuiskaajienmetsä on palanut lähes kauttaaltaan, ketoa myötäilevät osat ovat pahiten kärsineet!
Kuiskaajienmetsä on tiheä ja eksyttävä kuusipainotteinen metsä, jonka puusto estää auringonvalon pääsyn oksastonsa läpi metsän maatasolle. Kuiskaajienmetsä on lähes aina todella hämärä ja kesällä tarjoaa viileän suojan kuumuudelta. Metsä on todella eksyttävä ja toimii senkin vuoksi shamaanien ja Tietäjän asuinpaikkana. Kuiskaajienmetsässä sijaitsee myös järvi nimeltä Kirkasjärvi, se on suuri, syvä ja kirkasvetinen järvi, jonka ympäriltä kasvusto on vähemmän tiheää ja alue on ainutta koko metsässä, johon auringonvalo pääsee ulottumaan ollenkaan. Metsän kasvillisuus on runsasta ja monimuotoista, mutta linnunlaulua metsässä ei lähes koskaan kuulu. Metsän Aetherinkielen sivulla on pienikokoinen kasvustoltaan lähes kuollut ja aukea alue, joka johtaa suurelle kiviportille. Se on Tietäjän onkalon suuaukko.

Aetherin kyynel
Aetherin kyynel on itäisessä osassa Kuiskaajienmetsää Monarkin joesta haaroittuva suurehko ja kirkasvetinen lampi. Sen vesi näyttää väriltään usein vaihtelevan kuin öljy tummissa sateenkaaren väreissä. Lampi on syvä ja sen pohjaa ei näy.

Aetherinkieli

Aetherinkieli on korkein kohta Astaythienissa, se on laeltaan avoin ja kasviton tunturi, mutta rinteiltään sitä peittää kitukasvuiset puut, kuten vaivaiskoivut ja käppyrämännyt ja varpu-, kanerva- ja tunturikasvit.

Hiljainen metsä
Hiljainen metsä sijaitsee meren ja Pihtiharjun välissä ja sen vuoksi se on hyvin kostea metsä. Hiljainen metsä on vanhin Astaythienin metsistä ja ainut, joka selvisi Punakirsun tuhopoltoista ja siksi sen puusto on hyvin vanhaa, korkeaa ja paksua ja puut vaikuttavat jopa kierteisiltä.
Metsässä sataa usein ja siksi se on loistava paikka kerätä erilaisia sieniä.
Metsän suuret ja paksurunkoiset puut antavat mahdollisuuden rakentaa runkojensa sisään asumuksia.

Pohjoisranta

Pohjoisranta sijaitsee Hiljaisen metsän luona ja on voimakasaallokkoinen ja tuulinen ranta.

Pihtiharju, Monarkin suu ja sola
Pihtiharju on korkea kivikkoinen harju, joka on haaroittunut eteläkärjestään ja tuohon haaraan on muodostunut pieni "laakso". Tuota "laaksoa" kutsutaan Monarkin suuksi tai Puutarhaksi ja se on ainut alue Astaythienissa, jossa puustoa ja kasvustoa hoidetaan ja jonne on istutettu tulokaslajeja kaukomailta. Monarkin suun sisällä Pihtijarjun läntisemmän piikin kallioiseen sisukseen on rakennettu Monarkinpalatsi.
Pihdit kaventuvat etelään päin ja muodostavat sinne puistikkoisen solan, jota vartioidaan tarkoin.

Vuorilampi ja Monarkinputous

Vuorilampi on lähdemäinen, kirkasvetinen ja puhdas lampi, jota käytetään usein osana riittejä, seremonioita tai juhlia. Vuorilammesta laskeaa pieni vesiuoma, joka laskee putouksena pihtivuoren rinnettä pitkin alas ja muuttuu siinä Monarkin joeksi.

Monarkinkoski ja Monarkinkukkula
Monarkinkukkula on laakeampi rinne Pihtiharjulle, joka on maastoltaan kivkkoinen ja heinä-, kello-, ja vapukasvien peitossa. Monarkinkukkulaa alas laskee Vuorilammesta syntynyt Monarkinkoski, joka on loivin ja siten myös rauhallisin kolmesta Astaythienin koskesta. Monarkinkoski ei ole syvä ja sen pohjasta törröttää pinnalle sileitä kivikkoja, joita pitkin kosken voi ylittää.
Kosken tasoittuessa se jatkuu koko Astaythienin poikki itään Aetherinkielen sisään Monarkinjokena.

Keto
Keto on aukea ja niukkapuinen alue keskellä Astaythienia. Se on aukea ja kuiva, kesällä lähes paahtava alue, jossa kasvaa paljon kukka- ja heinäkasveja. Pölyttäjähyöteiset ja piennisäkkäät ovat yleinen näky kedolla. Syksyn 7971 (2015) palo jätti jälkensä, mutta keto viheriöi jälleen seuraavana keväänä, ja on taas vihreänä ja elävänä.

Rikkonainen metsä
Rikkonainen metsä on Monarkinjoen kahteen osaan halkaisema sekametsä. Kedon puoleinen metsänosa paloi syksyllä, mutta hajottajat ovat tehneet tehtävänsä ja vanha puumateriaali on hajoamaan päin, ja ruokkinut heinää, varvikkoa ja keväällä nousseita taimia nousemaan.
Eteläisemmän puolen pohjaa peittää sammalmättäät ja puuston läpi auringonvalo pääsee valaisemaan sen pohjaa. Hirvieläimet ovat yleisiä täällä ja metsänpohjalta löytää paljon varpukasveja ja välistä avoimia sileäkallioisia tai kantoisia alueita.


Hedelmällinen metsä
Hedelmällinen metsä on aukea kangasmetsä, jossa lehti- ja kukkapuut ja -pensaat ovat valtaosassa kasvustoa. Puolukat ja mustikat sekä muut marjat, pihlajat ja muut marjoja ja kukkia tuottavat puut ovat tämän metsän suurin tuntomerkki. Satoa ja kauneuden loistoa tästä metsästä löytyy keväästä myöhäiseen syksyyn runsaasti ja sen myöksi myös saaliseläimistö on runsasta. Talvisin metsästä erottuvat pihlajanmarjoja notkuvat pihlajat.
__________________________________________________________________________________

Etelä-Astaythien

Nimeämätön metsä
Pieni ja tavanomainen lehtimetsä, joka jakautuu kahteen osaan pienen jokiväylän vuoksi ja yhdistyy itäisemmästä osastaan kylän läheltä Hedelmälliseen metsään.

Pikkumetsä
Pikkumetsä on vaatimaton ja tavallinen sekametsä solan suulla.

Murtoallas
Murtoallas on nimensäkin mukaan murtovettä sisältävä pieni salmimainen alue, jossa elelee niin makean- kuin suolaisen veden lajistoa ja sen vuoksi se on rikkainta aluetta vedeneläimistöltään.
Lohet kutevat Murtoaltaalla ja alueella nähdään välillä karhuja.

Alanko
Tasainen, muuta Astaythienia matalammalla oleva puuton varpuvaltainen alue, joka on myös sorainen ja lähes puuton.
Kanervat ovat yleisiä ja piennisäkkäät, kuten jänikset ja hiiret ovat täällä yleisiä ja niiden koloja saatta löytää sieltä täältä.

Tulviva joki
Tulviva joki laskee Kalliojärvestä murtoaltaaseen tuoden sinnen makeaa vettä. Joki on suht leveä, mutta mataluutensa vuoksi se keväisin tulvii runsaasti arolle.

Kivikko
Kivikko on kylän pohjoispuolella ylängölle nouseva irtolohkareiden, hiekan ja soran muodostama alue, jota pitkin on helpoin kulkea ylängölle. Kuitenkin kivikko on hyvin jyrkkä ja irtoilevat lohkareet tekevät siitä varomattomallae kulkijalle myös todela vaarallisen paikan.

Kylä

Kylä sijaitsee ylängön kallioseinämässä.

Ylänkö
Ylänkö on avoin ja sileäkallioinen loivempi ja tasaisempi alue Aetherinkielen sivussa. Maisemat sieltä ovat vaikuttavat ja laajat.

Ylämetsä
Ylämetsä on männikköinen kangasmetsä ylängön ja Aetherinkielen välissä. Tikat ja oravat ovat siellä yleisiä.

Kalliot
Ylängöltä Kalliojärveen ja Reunametsään tiputtavat, jyrkät ja paikoitellen irtokiviset kalliorinteet, joilta ei parane pudota.
Kallioiden rinteessä kulkee loivaksi muotoiltu kalliotie kylästä Reunametsään ja kalliojörven rantaan.

Kalliojärvi
Kalliojärvi on Ylängön alapuolelle muodostunut tavallinen saareton ja runsasahveninen järvi.

Reunametsä
tavallinen sekametsä eteläisessä Astaythienissa. Jatkuu etelään yli Astaythienin rajojen.

Aro

Aro on ruoho- ja heinäkasvien peittämä alue, jota erilaiset säätilat ja vuodenajat piiskaavat armotta.
Kesäisin arolla on paahtavan kuumaa ja kuivaa, syksyisin siellä sataa ja tuulee paljon, talvella pakkaset ja viima ovat armottomia ja keväisin koko alue tulvii ja on märkä joen tulviessa.

Punakirsun mutakuoppa

Yksi paikka, johon kappaleiksi revityn hullun kuninkaan jänteitä haudattiin. Kuninkaan mätä sielu muutti kuopan ympäryksen kauttaaltaan punaisen saven peittämäksi ja alueelle ei suoda menevän leikkimään, sillä tuo savi on vaarallista.

Niemimetsä

Aukea ja lehtimetsäpainotteinen, aurinkoinen ja kangasmainen metsä läntisessä Astaythienissa. Merenläheisen sijaintinsa vuoksi siellä tuulee usein hieman runsaammin kuin muissa metsissä, mutta alueeltaan se on metsistä myös aurinkoisin ja puustoltaan harvin. Lepät ja haavat ovat siellä yleisiä, samoin myös käävät ja kannot.

Niemirannat
Niemirannat ympäröivät Niemimetsän niemeä, lännessä ja pohjoisessa hiekkarantana ja idässä sileäkallioisena rantana. Varsinkin läntisillä rannoilla tuulee runsaasti ja aallokko käy kovana. Itäisellä kalliorannalla on suojaisempaa ja lämpimämpää ja vesi on usein niemessä tyyntä.
__________________________________________________________________________________

Kartasta näkymättömät alueet

Palatsin sisus

Tietäjänlaakso

Tietäjänlaakso on toinen puutarhamainen paikka Astaythinissa ja sijaitsee Aetherinkielen sisällä. Tietäjän onkalo on ainut reitti, josta sinne pääsee ja sinne kulku on kaikilta muilta kuin Tietäjältä kiellettyä. Se on yksi shamaanien ja erityisesti Tietäjien pyhimmistä paikoista. Laakso on suojassa sääoloilta ja aina ihanteellisen lämmin maan sisäisen hohkaavan lämmön takia. Laaksossa kasvaa punahevoskastanjoita, tammia ja vaahteroita kukkien kanssa. Keskellä tätä Eedenin puutarhamaista laaksoa on 12 patsasta, jotka kuvaavat jumalhenkiä joita Tietäjä palvelee. Patsaat reunustavat järvimäistä lampea, johon virtaa jatkuvasti sulavettä ympäröiviltä vuorenhuipuilta, ja joka on aina mukavan lämmintä.

Kristalliluola ja -lampi
Kristallilampi on syvälle Aetherinkielen sisään muodostunut luola, jonka seinämiä ja kattoa peittäät tippukivet ja pimeässä hohtavat kristallit. Luolan keskellä on kirkasvetinen ja puhdas lampi, jonka pahjaan näkee ja, jossa sielläkin hohtelevat kristallit. Kristalliluolaan on hankala päästä sillä se kulkee pitkän, pimeän ja mutkitteleva tunnelin tunturin syvyyksiin ja joskus tiputtelee kulkijaansa hyvinkin ikävästi ja on paikoitellen todella ahdas ja ikävä kulkea. Ilman valonlähdettä sinne ei kannata lähteä kenenkään.

Vierailija
Vierailija


Takaisin alkuun Siirry alas

Näytä edellinen aihe Näytä seuraava aihe Takaisin alkuun


 
Oikeudet tällä foorumilla:
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa